Asumisen tonttivaranto jatkaa kasvuaan ennätysvauhdissa pääkaupunkiseudulla

Asuntotuotantoa mahdollistava tonttivaranto kasvoi pääkaupunkiseudulla jälleen uuteen ennätykseen vuonna 2024, kertoo HSY:n tonttivarantokatsaus. Pääkaupunkiseudulla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta jopa yli 100 000 uuden asunnon rakentamista varten. Erityisesti kerrostalovaranto on kasvanut vauhdilla viime vuosina.

Asumisen tonttivaranto kasvoi uuteen ennätyslukuun

Tonttivaranto kuvaa sitä, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta. HSY:n julkaiseman tonttivarantokatsauksen mukaan asumiseen tarkoitettu tonttivaranto kasvoi uuteen ennätykseen pääkaupunkiseudulla viime vuoden aikana. Asuntotuotantoa mahdollistava rakennusoikeus kasvoi 9,5 miljoonaan kerrosneliömetriin vuoden 2024 lopussa. Tästä lähes 6 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,5 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen.

- Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettu asuntotuotannon näkökulmasta erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovaranto on kasvanut 3,9 miljoonaa kerrosneliömetriä vuodesta 2011 lähtien. Pientalojen rakentamiseen tarkoitettu varanto on puolestaan hiljalleen laskenut, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola. 

- Jos kaikki varanto käytettäisiin, asemakaavoissa on tällä hetkellä varantoa jopa hieman yli 100 000 uuden asunnon rakentamisen, Levola sanoo. 

Kerrostalovarantoa selvästi eniten Helsingissä

Yli puolet pääkaupunkiseudun kerrostalovarannosta sijaitsee Helsingissä, ja Espoossa on eniten pientalovarantoa. Uusia asuntotuotantoa mahdollistavia asemakaavoja tuli voimaan viime vuonna muun muassa Espoossa Finnoon keskuksessa ja Helsingissä Sörnäisissä. Isoja kerrostalovarantokeskittymiä on Helsingissä esimerkiksi Laajasalossa, Malmilla ja Sörnäisissä. Espoossa kerrostalovarantoa on eniten Keran asemanseudulla ja Länsimetron varrella, ja Vantaalla Kivistössä ja Veromiehen alueella.

- Asemakaavoitus on luonut selvästi enemmän uutta rakennusoikeutta kuin mitä rakentamiseen on kulunut. Asuntotuotantoa mahdollistavan varannon kasvuvauhti on ollut varsin nopeaa vuosina 2023–2024, Levola kertoo. 

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden ja perikuntien hallussa, jos otetaan huomioon myös osittain jo rakennetuilla tonteilla jäljellä oleva varanto.

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla, ja mitä toisaalta tulee säilyttää. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, käyttötarkoitus ja koko. 

HSY tuottaa kahdesti vuodessa SeutuRAMAVA-paikkatietoaineiston, joka sisältää tietoa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asemakaavojen varantotilanteesta eli tonttivarannosta. Tonttivarantokatsaus perustuu uusimpaan SeutuRAMAVA-aineistoon, joka kuvaa voimassa olevaa asemakaavatilannetta pääkaupunkiseudulla joulukuun alussa 2024. Korttelitasoinen avoin data on tarkasteltavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelussa. 

Lisätietoa:

• Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2025 (pdf)
• Voimassa olevien asemakaavojen varanto kortteleittain kartalla
• Tonttivarannon kehitys pääkaupunkiseudulla
• erityisasiantuntija Heikki Levola, etunimi.sukunimi@hsy.fi